Projekti nimeltään jakkara

Entisöin tässä taannoin erään koulun vanhan jakkaran. Rouvani pelasti sen ennen kuin se päätyi jätelavalle. Jakkara oli siinä vaiheessa kohtuullisen huonossa kunnossa. Se oli hutera, siitä puuttui yksi poikkipuu ja sen kannessa oli liimaa, maalia, kolhuja ja kaikenlaista muuta siihen kuulumatonta asiaa.

Kansi meni halki purkuvaiheessa.

Aloitin jakkaran entisöinnin purkamalla sen palasiksi niiltä osin kuin se oli kohtuullisen helppoa. Kahden jalan kiinnitys kanteen oli edelleen sen verran jämäkkä etten saanut niitä irti. Lisäksi kansi halkesi purkutyötä tehdessäni.

Työpiste.

Kannessa oli kaikenlaista ylimääräistä.

Vanhan lakan ajattelin alunperin irroittaa maalinpoistoaineella. Mp Eko on hyvä, myös Nitromors toimii. Rapsutin lakkapintaa kokeilumielessä puukolla ja pinta irtosikin varsin helposti joten päätin poistaa lakan siklillä, ilman maalinpoistoainetta. Pelkän siklin käytössä on se etu että työn voi tehdä sisätiloissa, lattian suojaaminen on helpompaa ja uusi tölkki kylmää kaljaa on aina lähellä. Kolot, joihin jalat ja poikkipuut oli tarkoitus kiinnittää, putsasin taltoilla, puukolla ja hiomapaperilla. Tällaisissa liitoskoloissa on yleensä kuivanutta liimaa joka pitää poistaa jotta uudesta liitoksesta saadaan pitävä. Liima imeytyy paremmin puuhun kuin kovettuneeseen liimaan.

Ensimmäinen liimaus.

Hankaliin saumoihin käytin ruiskua.

Raaputeltuani lakkakeroksen pois, viimeistelin pinnan hiomalla. Hionnan jälkeen vuorossa oli jakkaran liimaus kasaan. Kahden jalan, niiden joita en saanut irti, välissä oleva poikkipuu oli löysällä mutta silti jumissa. Näihin saumoihin liimaa saadakseni porasin poikkipuun kumpaankin päähän pienellä poranterällä reiät. Näistä reistä ruiskutin apteekista hakemallani injektioruiskulla vedellä laimennettua liimaa. Oli muuten ensimmäinen kerta kun asioin apteekissa injektioruiskuasioilla. Selitin käyttäväni ruiskua liimaamiseen. Loppujen osien kiinnittämisessä liiman levittämiseen riitti sormi.

Kannen osien liimaaminen yhteen,

Saumojen kuivuttua, hioin pinnat vielä kertaalleen poistaakseni liimatahrat. Pintakäsittelyyn olin päättänyt käyttää Osmo Color puuvahaa, tarkemmin ottaen läpikuultavaa puuvahaa. Koska se on rakenteeltaan ennemminkin öljy, puuvahan levittäminen kankaanpalalla on aika helppoa. Pitää vain muistaa että tuotteessa on luonnonöljyjä, joten on olemassa itsesyttymisvaara. Eli pintakäsittelyssä käytetty kangas tulee hävittää asianmukaisesti. Puuvahan käytössä on se etu tätäkin tuotetta voi käyttää sisätiloissa, se ei käryä yhtä paljon kuin lakat.

Jakkara ennen pintakäsittelyä.

Kannen jätin tarkoituksella hiukan värikkääksi koska mielestäni siinä saa näkyä jakkaran pitkän elämän mukanaan tuomat jäljet. Toisekseen, jos olisin halunnut kannesta kaikki virheet pois, olisi täytynyt käyttää höylää. Ja sellaista ei minulla ole.

Lopputulos.

Lisäksi jätin korvaamatta puuttuvan poikkipuun. Jakkarasta tuli riittävän tukeva ilman sitäkin. Poikkipuun olisi saanut helpohkosti esim. harjan varresta.

Lopuksi vielä lista siitä mitä jakkaran entisöintiin tarvittiin:

Sikli

Viila (siklin teroittamiseen)

Puukko

Taltta (käytin kahta eri kokoa)

Hiomapaperia (käytin kangaspohjaista hiomapaperia vahvuudeltaan 80)

Hengityssuoja

Liimaa (Eri Keeperin yleisliima passaa)

Injektioruisku ja neula
Liimapuristimia

Osmo Color Läpikuultava puuvaha

Pala kangasta

Lisäksi tarvitiin kaljaa sekä vinyylisoitinta ja seuraavia levyjä:

Sielun Veljet - Kuka teki huorin

Badding - Sävel rakkauden

Eppu Normaali - Hatullinen paskaa

Fleetwood Mac - The Pious Bird of Good Omen

Siinai - Olympic Games

Circle - Taantumus